Rohkeus, osa 6 – El valor, parte seis – Courage, part 6
3.03.2010 - 13:07 / annem.
– “Why am I so nervous when speaking with unfamiliar people in the phone?” / – “The other human at the other phone can’t do anything to me, right?”
– “But if it’s not a HUMAN!”
– “Yeah! And then it comes through the bits and kicks your butt ’cause you don’t give money to some collecting or can’t fill out the forms correctly!”
– “And he can just say something nasty!”
– “And then the day is ruined…”
4 vastausta - “Rohkeus, osa 6 – El valor, parte seis – Courage, part 6”
Trackback URI | Kommenttien RSS
Jätä vastaus
Archives
- March 2014
- December 2013
- November 2013
- September 2013
- August 2013
- July 2013
- June 2013
- April 2013
- March 2013
- February 2013
- December 2012
- October 2012
- August 2012
- July 2012
- June 2012
- May 2012
- March 2012
- February 2012
- January 2012
- December 2011
- October 2011
- August 2011
- July 2011
- June 2011
- May 2011
- April 2011
- March 2011
- February 2011
- January 2011
- December 2010
- November 2010
- October 2010
- September 2010
- August 2010
- July 2010
- June 2010
- May 2010
- April 2010
- March 2010
- February 2010
- January 2010
- December 2009
- November 2009
- October 2009
- August 2009
- July 2009
Categories
- ada
- albumi
- animaatio
- arvostelu
- hapekasta odotusta
- hyvää työtä
- isopoika
- jokeltelua
- joulukalenteri
- juttui
- kaksoset
- kortti
- koru
- kuvitteluja
- levyruutu
- Luokittelematon
- Mahti Pontinen ja Paha Mieli
- Mykistystyttömies – Mutegirlman
- näyttely
- novellisarjis
- printtitaulu
- rohkeus
- saatanan tunarit
- strippi
- supersankari
- sydänääniä
- taulu
- tekeleitä
- una aventura en español
- vanhoi – oldies
- Varataivas
- ystäväni varjo
Linkit
- Ada
- Ada-kortteja
- Annella -blogi
- Kuvitteluja -blogi
- Kuvituksiani
- Sydänääniä ja Jokeltelua
- Ystäväni varjo YouTubessa
3.03.2010 - 14:04
Haha, jos puhelinhaastattelua tai -myyntiä täytyy työkseen harrastaa, niin silloin ainakin on syytäkin pelätä sitä että joku sanoo pahasti… Vaikka oikeastaan sitä en ainakaan itse osaa ottaa henkilökohtaisesti joten hälläkö väliä. Minua ei pelota puhua tuntemattomien kanssa puhelimessa, mutta jos pelottaisi, niin suurin syy olisi varmaan ihan vain se että pelkäisin kuulostavani tyhmältä taukilta…
3.03.2010 - 14:31
Ai niin, ja luin muuten sen Ystäväni varjon. Se oli mielestäni kyllä muuten mitä mainioin, paitsi että olisi voinut olla hauskemman näköinen jos olisi valittu joku muu kuin lyikkäritoteutus.. Makuasioita ovat kyllä ja tuohan se sellaista aivan tiettyä tunnelmaa. Kyllä se silti tarinan olemukseen kuitenkin sopi hyvin. Muuten etenkin tarinan pikku yksityiskohdat kuten se hissimummo yms. pikkujutut olivat mielestäni tosi hienoja ja mainioita. Kyllä oli onnistunut tekele.
Nyt lyikkärijäljestä tuohtuneena (minulla on henkilökohtaisia patoutumia!) Minä ehdotan että vääntäisit jonkun “testisarjisruudun” blogiisi ihmeteltäväksi, sellaisen jossa tussaisit sivellinkärkisellä tussilla niin jotta viivanpaksuus saa vaihdella ihan kunnolla, sitten yksinkertainen koneväritys siihen päälle. Miun olisi vaan hauskaa nähdä sellainen koska luulen että se vaan sopisi siun tyyliin niin hyvin. Tartu haasteeseen ihmeessä jos vain jaksat.
3.03.2010 - 21:42
Hahaa, kiitos kommenteistasi! Itse taas tykästyin siihen lyikkäriin, kun se on siis periaatteessa sellaista jälkeä millä teen ensin kaikki sarjikset ennen kuin tussaan ne valopöydällä. Ja lyikkäri on jotenkin… rento. Sen kanssa ei tarvihe päteä tai mitään, antaa kynän vain viedä.
Aloitin juuri tänään piirtämään Ystäväni varjon jatkoalpparia. Teen senkin kyllä lyikkärillä, mutta mieluusti voisin tarttua tuohon haasteeseesi! Joku päivä väsäilen ehdottamallasi tyylillä jonkun kuvan.
3.03.2010 - 21:45
Ei minuukaan ihan oikeastioikeasti lehtimyyjät pelota, mutta semmoset viralliset puhelut just, jos pitää kysellä jotain virallista, lomaketta tahi muuta (esim. verojutut). Mutta sepä siinä just onkin ihmeellistä, että miksi sitä pitäisi pelätä sitäkään, että kuulostaa tyhmältä taukilta. Kun se toinenhan on siellä jossain missä lie, eikä se näe siuta, eikä tiiä millainen oikeasti olet.